Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin
• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta
Ortodoksinen uskonto
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan lopussa
Vuosiluokat 6-9
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Ev.lut uskonto
Elämänkatsomustieto.
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 1–5
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä
ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhienihmisten elämään, liturgiseen elämään,
ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
toimintaan
• tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
• perehtyy Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan ja oppii pohtimaan
Raamatusta jaoppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja
ei-uskonnollisiin katsomuksiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
• Pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
• oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
• paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
• kirkon suuria opettajia ja marttyyreja.
Kirkon jäsenenä
• Ortodoksinen perinne perheessä, koulussa,
kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
• oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja
seurakunnan lapsityö
• luostarien toiminta
• kirkollisia järjestöjä
• lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja
• oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä.
Raamattu pyhänä kirjana
• Alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset
• evankeliumien kirjoittajat
• ylösnousemus ja uusi elämä
• Uuden testamentin ajanhistoriaa.
Liturginen elämä
• Jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus
• sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
• kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien
toimitusten veisuja
• kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
• ikoni kuvana ja pyhänä esineenä.
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
• Ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
• Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet
• pelastus ja iankaikkinen elämä
• kirkko ja seurakunta
• kymmenen käskyn etiikka.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen
sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
• tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden
muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään
• tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn
elämää.
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
Oppilas
• tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden Testamentin erilaisen
luonteen
• tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet
• osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia
eettisiä kysymyksiä
ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
• tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
• hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
• kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
• tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan
• tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa
• tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään
perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja
liturgiseen elämään
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä
ymmärtää uskonnon
ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan
perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja
toiminnassaan
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
• Raamatun synty ja sisältö
• Raamattu pyhänä kirjana
• profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
• Apostolien teot.
Kirkkohistoria
• Kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
• kirkkokunnat sekä ekumenia
• Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa
• Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys.
Maailmanuskonnot
• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet,
perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.
Liturgiikka ja uskonoppi
• Sakramentit
• jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia
toimituksia
• kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
• uskonopin keskeiset kohdat.
Etiikka
• Ortodoksinen ihmiskäsitys
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja
soveltaminen
• Vuorisaarnan etiikka.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen
sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta
• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden
merkityksen
• tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
Oppilas
• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri
kirjojen liturgisen
käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen
jakaantumisen syyt
• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen
nykyhetkeen
• tuntee oman seurakunnan toimintaa
• tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
Oppilas
• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
• tunnistaa suuret maailmanuskonnot
• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
VUOSILUOKAT 1–5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään
uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä
• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
• oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren
• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin
• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
• Oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta.
Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
• Minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään.
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
• Alku- ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous.
Eettisyyteen kasvaminen
• Ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
• kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä
• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus.
Luterilaisen kirkon elämä
• Seurakunta oppilaan elämässä
• kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
• luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
• seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä
• kristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut.
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
• Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
• ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan
• tuntee Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja
tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
• näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
• Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
• Oppilas osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
• Oppilas pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee eettiseen pohdintaan
• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia
tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
VUOSILUOKAT 6–9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
• Elämän merkitys ja rajallisuus
• uskon ja tiedon suhde.
Maailmanuskonnot
• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.
Raamattu
• Vanha Testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
• Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
• Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
• Raamatun kulttuurivaikutuksia.
Kirkko
• Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko,
kristilliset symbolit.
Suomalainen katsomusperinne
• Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko
sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
• uskonnonvapaus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
• suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika.
Ihminen eettisenä olentona
• Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja
vertaukset.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta
kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisen sisällön
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen
keskeiset vaiheet
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
MUUT USKONNOT
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.
20 §
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.
Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasaarvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1–5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun
taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen
periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä.
Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• Toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus
ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• Kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• Yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen
sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä
ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Ihminen ja maailma
• Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän
erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten
elämässä, maailmanperintö ja ympäristö.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö).
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 6–9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa
ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista sekä tuetaan
nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia,
kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa
arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja
katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden
ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista
ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa
tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä
niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1–
5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti,
yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• Yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
• Katsomusten historiaa, katsomusvapaus
• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.
Kulttuuri
• Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen.
Etiikka ja hyvä elämä
• Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
Tulevaisuus
• Tulevaisuuden tutkiminen
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon
seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta
elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän
arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja
oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä
näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.