[Hyväksytty opetushallituksessa 15.8.2003. Otetaan käyttöön 1.8.2005 aloittavilla opiskelijoilla.]

 

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Ortodoksinen uskonto

Ev.lut uskonto

Elämänkatsomustieto

5.11   Uskonto

 

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. 

 

Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.

 

Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·       hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin 

·       hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä 

·       kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä 

·       kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa 

·       ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen 

·       hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

 

Arviointi

 

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

 

5.11.2   Ortodoksinen uskonto 

 

 

Pakolliset kurssit

 

1.  Ortodoksinen maailma  (UO1)

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät

·       ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa

·       tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä

·       näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.

 

Keskeiset sisällöt

·       varhaiskirkko

·       Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät

·       idän ja lännen kirkon ero

·       Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot

·       orientaaliset kirkot

·       lännen kirkot

 

 

2.  Uskonoppi ja etiikka  (UO2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet

·       hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä

·       tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin

·       ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.

 

Keskeiset sisällöt  

·       ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite

·       Pyhä Kolminaisuus

·       Jumalansynnyttäjä

·       pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen

·       ortodoksinen ihmiskuva

·       yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä

 

 

3. Raamattutieto  (UO3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian

·       hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa

·       tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä

·       ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa

·       osaa omatoimisen Raamatun käytön.

 

Keskeiset sisällöt

·       Jumala ja ihminen Pentateukissa

·       viisauskirjallisuus

·       profeetat ja messiasodotus

·       evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet

·       Jeesuksen henkilö

·       Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista

·       Paavali ja hänen kirjeensä

 

 

Syventävät kurssit

 

 

4.  Uskontojen maailmat  (UO4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

·       ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

·       ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.

 

Keskeiset sisällöt  

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 

·       uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

·       uskontojen pyhät kirjat ja oppi

·       uskontojen eettiset ohjeet

·       uskontojen kultit, rituaalit ja taide

·       uskontojen suuntaukset 

·       uskonnot ja yhteiskunta

 

 

5.  Ortodoksinen Suomi  (UO5)

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän

·       ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä

·       hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa

·       tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria

·       osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.

 

Keskeiset sisällöt  

·       suomalainen muinaisusko

·       ortodoksit idän ja lännen välissä

·       katolisuudesta luterilaisuuteen

·       itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko

·       maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus

·       uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa

 

 

 

 

5.11.1   Evankelis-luterilainen uskonto

 

 

Pakolliset kurssit

 

1.  Uskonnon luonne ja merkitys  (UE1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana 

·       ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan 

·       saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen  

·       tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta

·       oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

 

Keskeiset sisällöt  

·       uskonnon määrittely ja tutkiminen

·       uskonnon ydinkysymykset

·       uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

·       Raamattu pyhänä kirjallisuutena

·       yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

·       Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

·       Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

 

 

2.  Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta  (UE2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa 

·       tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa 

·       ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa 

·       osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

 

 

Keskeiset sisällöt

·       kristillisen kirkon synty

·       alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

·       lännen kirkko keskiajalla

·       idän kirkon kehitys

·       reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

·       nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

·       kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

 

 

3.  Ihmisen elämä ja etiikka  (UE3)

 

Tavoitteet   

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen 

·       saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun 

·       ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan 

·       saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin 

·       ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

·       ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. 

 

Keskeiset sisällöt

·       ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

·       kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

·       hyvän ja pahan käsitteet

·       kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

·       yksilöeettisiä kysymyksiä

·       yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

 

 

Syventävät kurssit

 

 

4.  Uskontojen maailmat  (UE4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet 

·       ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan 

·       ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.   

 

Keskeiset sisällöt

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

·       uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

·       uskontojen pyhät kirjat ja oppi

·       uskontojen eettiset ohjeet

·       uskontojen kultit ja rituaalit

·       uskontojen suuntaukset

·       uskonnot ja yhteiskunta

 

 

5.  Mihin suomalainen uskoo?  (UE5)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen 

·       ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä 

·       osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. 

 

Keskeiset sisällöt

·       muinaissuomalainen uskonto

·       Suomen kirkkohistorian yleislinjat

·       luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

·       ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

·       kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

 

 

 

5.11.3   Muut uskonnot

 

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.

 

Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.

 

 

 

5.12   Elämänkatsomustieto 

 

 

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.

 

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

·       rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

·       laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

·       kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään

·       sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

 

 

Arviointi

 

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

  

Pakolliset kurssit

 

1.  Hyvä elämä  (ET1)

 

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti

·       kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

·       kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

·       oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

·       kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

 

Keskeiset sisällöt  

·       peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

·       hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja 

·       ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

·       elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys 

·       identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

·       yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa 

·       hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin 

 

 

2.  Maailmankuva  (ET2)

 

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä 

·       oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja 

·       kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä 

·       jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.

 

Keskeiset sisällöt  

·       maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde 

·       maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta 

·       maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti 

·       koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

·       länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat 

·       kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus 

·       maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi 

 

 

3.  Yksilö ja yhteisö  (ET3)

 

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille 

·       oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä 

·       oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä 

·       oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen 

·       ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

 

Keskeiset sisällöt  

·       ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen  

·       vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

·       teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta 

·       hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena 

·       ihmisoikeudet ja niiden historia 

·       poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot 

·       oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä 

  

Syventävät kurssit

 

 

4.  Kulttuuriperintö ja identiteetti  (ET4)

 

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana 

·       tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin 

·       kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä 

·       oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan 

·       perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin 

·       ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

 

Keskeiset sisällöt 

·       kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt

·       identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö 

·       saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys 

·       kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus

·       etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

·       elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa 

·       etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

 

 

5.  Maailman selittäminen katsomusperinteissä  (ET5)

 

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä 

·       oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä 

·       tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

·       ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

·       oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

 

Keskeiset sisällöt  

·       maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt 

·       uskonnon ja uskonnollisuuden olemus 

·       uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen

·       ateismi ja agnostismi

·       sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia 

·        humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina         

ylös