Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnos 17.9.2002
17 § Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnonopetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskonto nähdään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnonopetuksessa on olennaista oman uskonnon tunteminen sekä valmius kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnonopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.
Opetuksen tavoitteena on:
- omaan uskontoon perehtyminen
- suomalaiseen katsomusperinteeseen perehtyminen
- muihin uskontoihin tutustuminen
- uskontojen kulttuurisen ja inhimillisen merkityksen ymmärtäminen
- eettisyyteen kasvaminen ja uskonnon eettisen ulottuvuuden ymmärtäminen.
Evankelisluterilainen uskonto
Elämankatsomustieto
ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 1-5
Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja kasvamiseksi eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas
- vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan
- tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
- perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
- tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin
KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
- pyhät ajat
- kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
- oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
- paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
- kirkon suuria opettajia ja marttyyreja
Kirkon jäsenenä
- ortodoksinen perinne perheessä
- ortodoksina koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
- oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö
- luostareita
- kirkollisia järjestöjä
- muita lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja
- oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
Raamattu pyhänä kirjana
Vanha testamentti
- Alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
- Egyptistä luvattuun maahan
Uusi testamentti
- Jeesuksen elämä ja opetukset
- Evankeliumien kirjoittajat
- Ylösnousemus ja uusi elämä
- Uuden testamentin ajanhistoriaa
Liturginen elämä
- jumalanpalvelusten toimittajat
- liturgia jumalanpalvelus
- sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
- kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja
- kirkkoarkkitehtuuri
- ikonitaide
Uskonoppi
- uskontunnustus
- Herran rukous
- Jumalan kuva ja kaltaisuus
- 10 käskyä
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta, hän
- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
- tuntee ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään
- tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia, hän
- erottaa Vanhan ja Uuden Testamentin luonteen
- tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen
- tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet
- osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa, hän
- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
- tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
- hänellä on käytössään rakennusaineita ortodoksisen identiteetin luomiseksi
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja, hän
- tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
- tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan
- tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa
- tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä
VUOSILUOKAT 6-9
Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
- vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään
- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
- Raamatun synty ja sisältö
- Raamattu pyhänä kirjana
- Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
- Apostolien teot
- Yhteenveto aikaisemmin opitusta
Kirkkohistoria
- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
- kirkkokunnat sekä ekumenia
- Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa
- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
Maailmanuskonnot
- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja elämän pääpiirteet
- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Liturgiikka ja uskonoppi
- sakramentit
- jumalanpalvelukset (liturgia, vigilia, paastoliturgia)
- muita kirkollisia toimituksia
- kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
- uskonopin keskeiset kohdat
Etiikka
- ortodoksinen ihmiskäsitys
- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
- Vuorisaarnan etiikka
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta, hän
- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
- tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
- on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
- tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden vaikutuksen omassa elämässään
- tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön, hän
- tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
- ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
- osaa käyttää Raamattua kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa, hän
- tietää kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
- osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
- tuntee oman seurakunnan toimintaa
- tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa
Oppilas tuntee maailmanuskontoja, hän
- ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
- tunnistaa suuret maailmanuskonnot
- osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään laaja-alaisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 1-5
Evankelisluterilaisen uskonnon ydintehtävänä on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilas
- oppii luottamusta elämään ja itseensä, oppii rohkeasti kohtaamaan tulevaisuuden sekä näkemään Jumalan vaikutuksen maailmassa
- tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
- tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
- oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren
- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröivään uskonnolliseen elämään sekä uskonnottomuuteen
- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista
- oppii tunnistamaan uskontoja yhdistäviä ja eriyttäviä piirteitä, erityisesti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia
KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
- oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
- Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta
Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
- minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
- toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
- teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
- suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään
Raamattu pyhänä kirjana
- alku- ja patriarkkakertomukset
- Egyptistä luvattuun maahan
- Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous
Eettisyyteen kasvaminen
- ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
- kultainen sääntö
- yhdessä elämisen kysymykset erityisesti perheessä, ystäväpiirissä, koulussa, yhteiskunnassa, ja maailmassa, oikeudenmukaisuus, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä
- luonnon arvo ja sen kunnioittaminen
Luterilaisen kirkon elämä
- seurakunta oppilaan elämässä
- kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
- luterilaisen kirkon omaleimaisuus erityisesti luterilainen käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta, Raamatusta ja oikeasta lähimmäisyydestä
- seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, niihin liittyvät sisällöt ja tavat, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä
- kristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
- lähiympäristön kirkot ja uskonnot
- oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa kristinuskosta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkostaOppilas
- tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
- ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat
- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan
- ymmärtää, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu kirkkojen suureen perheeseen ja että on olemassa myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä
Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
- ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
- tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
- näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
- Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
- Oppilas osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
- Oppilaalla on käytössään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
- kykenee eettiseen pohdintaan
- tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
VUOSILUOKAT 6-9
Evankelisluterilaisen uskonnon ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
- ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
- perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
- perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
- perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
- osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
- elämän merkitys ja rajallisuus
- pyhyyden pohdinta
- uskon ja tiedon suhde
Maailmanuskonnot
- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja elämän pääpiirteet
- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Raamattu
- VT Israelin historian ja uskon ilmentäjänä
- VT juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
- UT Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
- Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
- Raamatun kulttuurivaikutuksia
Kirkko
- keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
- kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
- kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
- kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit
Suomalainen katsomusperinne
- yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä esimerkiksi helluntailiike, muita uskontoja ja uskonnottomuus
- uskonnonvapaus
- luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
- suomalaisen muinaisuskon, katolisen keskiajan, uskonpuhdistuksen ja sen jälkeisen ajan keskeiset asiat
Ihminen eettisenä olentona
- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
- kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
- ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
- kristillisen etiikan peruspainotukset, aiempaan lisänä profeettojen julistus sekä Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta
Oppilas
- tuntee Raamatun keskeisen sisällön
- tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet
- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen
- ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
- ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
- tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
- tuntee keskeiset maailmanuskonnot
- arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
- Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
- Oppilas hahmottaa oman maailmankatsomuksensa perussuunnan
- Oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
- tunnistaa laajemmin omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
MUUT USKONNOT
Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriolentoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Opetuksessa nähdään katsomukset, inhimilliset käytännöt ja niitä koskevat merkitykset yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Perusopetuksessa elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka maapalloistuvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää laaja-alaisia tietoja ja taitoja. Tämä merkitsee oppilaan katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista sekä eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1-5
TAVOITTEET
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on ikäkauteen soveltuvalla tavalla edistää oppilaan pyrkimystä
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppien hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään;
- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan oppien huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa;
- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita kantaen vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta;
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään.
KESKEISET SISÄLLÖT
Jokaisen opetusryhmäkohtaisen oppikokonaisuuden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- Minä ja muut: Yhteistyö. Toisen asemaan asettautuminen.
- Hyvä, oikea ja väärä: Oikean ja väärän erottaminen. Ihmisen hyvyys.
- Ystävyys: Ystävyyden sisältö. Ystävyyden merkitys elämässä.
- Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä. Rikkaus ja köyhyys maailmassa.
- Ajattelun vapaus: Uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä.
- Hyvä elämä: Arvo ja normi. Vastuu ja vapaus elämässä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- Kuka olen ja mitä osaan: Elämänvaiheet ja toiveet.
- Erilaisuus ja suvaitsevaisuus: Suhtautuminen erilaisuuteen.
- Erilaisia elämäntapoja: Elämäntapojen kohtaaminen ja monikulttuurisuus.
- Kulttuuri: Suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt. Maailman kulttuuriperintö.
- Elämänkatsomus: Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys. Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus. Erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
- Kotona ja koulussa
- Yhteiselämän perusteita: Sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus. Kultainen sääntö.
- Lasten oikeudet: Oikeus ja laki. Oikeus ja velvollisuus.
- Tasa-arvo ja rauha: Demokraattinen päätöksenteko. Tulevaisuuden maailma.
- Etiikan perusteita: Teon moraalinen oikeutus. Teon tarkoitus ja seuraus. Oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Ihminen ja luonto
- Ympäristö ja luonto: Eloton ja elävä luonto. Kauneus luonnossa.
- Elämän synty ja kehitys: Kertomuksia maailman synnystä, Maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja. Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa.
- Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys: Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä. Maailmanperintö ja ympäristö.
- Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: Humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen. Erilaisia ympäristöjärjestöjä.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- kykenee arvioimaan teon moraalista oikeutusta ja erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia.
- tietää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- ymmärtää että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
- hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä.
- osaa käyttää melko johdonmukaisesti oppiaineen keskeisiä käsitteitä (esim. elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö).
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään.
- osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
- rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää että näkemyksiä tulee perustella.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Käsitteiden hallinta ja käyttö
- Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden periaatteita.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- ymmärtää yhteisten pelisääntöjen merkityksen.
- ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden, ja sen että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja luonto
Käsitteiden hallinta ja käyttö
- Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa siinä koskevia selityksiä ja ymmärtää niiden tarkoituksen.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle.
- osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 6-9
TAVOITTEET
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on ikäkauteen soveltuvalla tavalla edistää oppilaan pyrkimystä
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppien hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan;
- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan oppien huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa;
- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita kantaen vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta;
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään oppien tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä, sekä oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
Jokainen oppikokonaisuus toteuttaa neljää aihepiiriä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja luonto.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- Yhteiskuntateorian perusteet
- Demokratia
- Kestävä kehitys
- Politiikka
- Toimiminen kansalaisena
Katsomusten maailma
- Katsomusten historiaa
- Katsomusvapaus
- Luonnollinen ja yliluonnollinen
- Uskonto ja uskonnottomuus
- Oma elämänkatsomus
Kulttuuri
- Kulttuurin tutkimus
- Kulttuuri ja yhteisö
- Kulttuuri ja luonto
- Suomalainen kulttuuri
- Suvaitsevaisuus
Etiikka ja hyvä elämä
- Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä
- Ihmisoikeusetiikka
- Ympäristöetiikka
- Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
- Nuoren moraalinen kasvu
Tulevaisuus
- Tulevaisuuden tutkiminen
- Maailmanperintö
- Luonnon tulevaisuus
- Minun tulevaisuuteni
- Toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä.
- tunnistaa etiikan peruskäsitteiden näkökulman kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat.
- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Oppilas kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta sekä muilta elämän alueilta, ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä jollakin edellä mainitulla alueella.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja.
- kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin.
- ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Oppilas osaa tarkoituksenmukaisella tavalla käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron.
- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön.
- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden.
- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia. Hän osaa arvioida erilaisten tasa-arvo ja oikeusvaatimusten perusteita.
- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja luonto
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita.
- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön.
- ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
Lähde: http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1;434;13044
090103/ra