Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.

Uskonnon opetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaines perustuu viimeisimpään teologiseen ja uskontotieteelliseen tutkimukseen. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin.

Opetuksen yleiset tavoitteet

Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, kykyyn eritellä ja arvioida uskonnollista kulttuuria sekä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen keskeisten sisältöjen, uskontoihin liittyvien tietojen hallintaan ja ymmärtämiseen. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita suunnittelemaan, arvioimaan ja kehittämään omaa työskentelyään.

Tavoitteet

Opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana. Opiskelija ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opiskelijalla on aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen. Opiskelija tuntee Raamatun osana uskonnon tutkimusta ja sen vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa. Pyhyyden ymmärtämisen avulla opiskelija oppii kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

Sisältö

Näiden näkökulmien tarkoituksena on vastata kysymykseen mitä uskonto on. Raamatun avulla pyritään konkretisoimaan pyhän kirjallisuuden merkitystä uskonnossa.

Opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. Opiskelija tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

Sisältö

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen. Opiskelijalla on käsitteelliset välineet eettisten kysymysten tarkasteluun. Opiskelija ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tuntee olevansa vastuussa ratkaisuistaan. Opiskelijalla on perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja hän osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Opiskelija ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

Sisältö

Elämänkysymysten ja eettisten teemojen yhteydessä otetaan esille kristillisten kirkkojen korostuksia ja asioita valaistaan myös Raamatusta otettujen esimerkkien avulla.

4. Kurssi: Maailmanuskonnot

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet. Opiskelija ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opiskelija ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.

Sisältö

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Opiskelija ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä. Opiskelija osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.

Sisältö

Opiskelija tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät. Hän ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa. Opiskelija tuntee ortodoksisten paikalliskirkkojen kirjon ja kristillisen kirkon vaikutuksen näiden kansojen keskuudessa. Opiskelija näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.

Opiskelija tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet. Hän hahmottaa eri kirkkojen opilliset erot ja eriävään kehitykseen johtaneet syyt. Opiskelija tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin. Opiskelija ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.

Opiskelija tuntee Raamatun synnyn ja taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian. Hän hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa. Hän ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa. Opiskelija tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen jumalanpalveluselämässä. Opiskelija osaa omatoimisen Raamatun käytön.

Opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet. Opiskelija ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opiskelija ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.

Opiskelija tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän sekä ympäröivää uskonnollista kulttuuria. Hän hahmottaa lännen ja idän kirkkojen kanssakäymiset ja ristiriidat Suomen historiassa. Hän ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa valtiollisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Hän tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria. Opiskelija osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.